Mekongin padot

Suunniteltu

Rakenteilla

Valmis

Vesivoiman jättiläinen

Mekong-joki alkaa "maailman katoksi" kutsutulta Tiibetin ylängöltä. Etelä-Kiinan mereen laskevan joen pituudeksi on arvioitu lähes 5000 kilometriä.

Kiina on maailman suurin vesivoiman tuottaja. Se on rakentanut 1950-luvulta lähtien yli 20 000 isoa patoa, jotka ovat mahdollistaneet nousun maailman talousmahdiksi. Kiina kuluttaa energiaa enemmän kuin mikään muu valtio. Nyt maan tavoitteena on lisätä vesivoimaa vielä hyödyntämättömissä kohteissa maan lounaisosissa.

Mekong vaikuttaa Kiinan lisäksi yli 60 miljoonan ihmisen elämään Myanmarissa, Laosissa, Thaimaassa, Kambodžassa ja Vietnamissa.

Mekong-joen vaikutukset ulottuvat Vietnamin jokisuistolle asti.

Kiina aloitti patoamisen

Mekongin pääuoma säilyi pitkään koskemattomana, kunnes Kiina alkoi rakentaa Manwanin patoa. Voimalaitos avattiin 1990-luvun puolivälissä.

Manwanin voimalaitoksen kokonaisteho on 1550 megawattia. Esimerkiksi Suomen suurimmassa, Petäjäskosken voimalaitoksessa on tehoa 182 megawattia. Kiinan ja koko maailman suurin vesivoimala on Jangtse-joen Kolmen rotkon pato 20 300 megawatilla.

2000-luvulla Kiina jatkoi rakentamista Mekongin pääuomaan. Nuozhadu ja Xiaowan ovat maan suurimpien patojen joukossa. Nyt Kiinan suunnitelmissa on rakentaa jopa 14 uutta yläjuoksun patoa, joista rakennusvaiheessa on jo ainakin neljä: Wunonglong, Lidi, Huangdeng ja Miaowei.

Mekongin sivujokiin on rakennettu patoja jo kauan. Nam Ngumin pato avattiin Laosissa vuonna 1971.

Mekong palasi politiikkaan

Mekongin sivujoet ovat tuottaneet energiaa alueen pienille maille jo vuosikymmeniä.

Pääuoman patohankkeita oli harkittu Laosissa ja Kambodžassa jo 1960-luvulta saakka, mutta niiden paikallisia ja kansainvälisiä seurauksia pidettiin liian suurina riskeinä.

Öljyn hinnan nousu, Thaimaan ja Vietnamin kasvava energiantarve sekä Kiinan esimerkki nostivat padot politiikan kärkeen. Vesivoima nähtiin myös ilmastoystävällisenä vaihtoehtona.

Mekongin jokikomissio Laosin pääkaupungissa Vientianessa.

Selvitys Suomen tuella

Mekongin jokikomissio toimii jokeen yhteydessä olevien maiden yhteistyöelimenä Kiinaa lukuunottamatta. Suomi tukee komission työtä kehitysyhteistyörahoista.

Komissio julkaisi vuonna 2010 selvityksen pääuomaan suunniteltujen patohankkeiden vaikutuksista. Komissio esitti, että hankkeita lykättäisiin kymmenellä vuodella, jotta niiden monimutkaisia vaikutuksia pystyttäisiin ennakoimaan.

Selvityksen mukaan yksikin pato pääuomaan tuo peruuttamattomia vaikutuksia ympäristöön ja heikentää alueen köyhimpien yhteisöjen elinoloja.

Mekong on Vientianessa Laosin ja Thaimaan välisenä rajana.

Xayaburi puskee käyntiin

Laos alkoi vuonna 2012 rakentaa Xayaburin patoa, joka on ensimmäinen Mekongin alajuoksun pääuomassa. Kambodža ja Vietnam yrittivät viimeiseen asti hankkeen lykkäämistä.

Suomalaisen konsulttiyhtiö Pöyryn tytäryhtiö teki padosta teknisen arvioinnin Laosin hallitukselle. Kansalaisjärjestöjen mielestä selvityksen ennusteet ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista olivat puutteellisia. Suomen työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan Pöyryn olisi pitänyt tuoda epäselvyydet selvemmin esiin, mutta ministeriö katsoi, että yhtiö on pyrkinyt lieventämään hankkeen ympäristöriskejä.

Hankkeen edettyä Pöyry teki kahdeksan vuoden sopimuksen rakentamisen konsultoinnista. Yhtiön mukaan sen aktiivinen rooli myös toteutuksessa takaa jokikomission suositusten noudattamisen.

Kalastajia Kampong Chamissa Kambodžassa.

Sähköinen valtapeli

Laos on Kaakkois-Aasian köyhimpiä maita. Se näkee padoissa mahdollisuuden nousta alueella merkittäväksi sähkönviejäksi. Patohankkeisiin tulee rahaa Kiinasta, Thaimaasta ja Malesiasta.

Esimerkiksi Thaimaan energiantarve kasvaa voimakkaasti, mutta patojen edistäminen on sille poliittisesti vaikeaa. Kiina puolestaan lisää vaikutusvaltaansa Laosissa, missä sillä on jo yli viiden miljardin dollarin investoinnit.

Kambodža ja Vietnam joutuvat kantamaan suurimman osan patojen kielteisistä vaikutuksista alajuoksulla.

Ho Chi Minh on nopeasti kehittyvän Vietnamin mallikaupunki.

Paljonko on riittävästi?

Alueen kehittyvät maat tarvitsevat yhä enemmän energiaa. Mekongin pääuoman padoilla voitaisiin kattaa jopa kymmenesosa jokikomissioon kuuluvien maiden energiantarpeesta vuonna 2025.

Tuontisähköä tarvitsee nopeasti kasvava Vietnam, mutta tarpeesta on vaihtelevia arvioita. Vietnamin hallinto on arvioinut maan menevän kulutuksessa Thaimaan ohi, kun taas Aasian kehityspankki on antanut maltillisempia ennusteita.

Kipeimmin energiaa kaipaa Kambodža, mutta sille padot olisivat selvitysten mukaan kaikkein tuhoisimpia.

Viljelijä Vietnamin jokisuistolla.

Katoavat ravinteet

Patojen vuoksi Mekongin alemmalle jokialueelle virtaa tavallista vähemmän vettä sadekaudella. Riisinviljely alueella vaikeutuu, kun ravinteikasta maa-ainesta ei pääse kulkeutumaan pelloille tulvien mukana. Padot vaikeuttavat myös vaelluskalojen liikkumista ja lisääntymistä.

Erityisesti Kambodžassa kalakantojen kuihtuminen vaikuttaa köyhimpien kalastajayhteisöjen elämään. Mekong on kriittinen Kambodžan Tonle Sap -järvelle, joka on säädellyt Mekong-joen alajuoksun vedenvirtausta. Järvi on yksi maailman suurimmista makean veden kalantuotantoalueista.

Suunnitellusta Samborin padosta on esitelty useita eri versioita. Se olisi Kambodžan isoin pato.

Harvinainen siaminkrokotiili eläintarhassa Kambodžassa.

Harvinaiset lajit uhattuina

Mekong on Amazonin jälkeen kalalajistoltaan rikkain joki maailmassa. Eri lajeja arvioidaan olevan yli 1200, joista yli puolet on ehditty tunnistaa.

Muutokset vedenkorkeuteen ja ravinteisiin vaarantavat useita uhanalaisia eläimiä. Muun muassa Stung Trengin padon vaikutusalueella uhattuina ovat iravadindelfiini, jättihaimonni ja siaminkrokotiili.

Myös linnuille tärkeät kosteikot ja maan eroosiolta suojaavat mangrovemetsät vähenevät.

Kauppias Can Thossa Vietnamin jokisuistolla.

Maailman ruoka-aitta

Erityisen riippuvainen Mekongin mukana kulkeutuvista ravinteista on Vietnamin jokisuisto, missä asuu 20 miljoonaa ihmistä - viidennes koko maan asukkaista.

Jokisuisto on yksi maailman hedelmällisimmistä paikoista: Suomen Pohjois-Pohjanmaan kokoisella alueella kasvatetaan riisiä ja mereneläviä, joiden vienti ulkomaille on Vietnamin talouden selkäranka. Siellä tuotetaan suomalaistenkin syömiä katkarapuja ja pangasiuskaloja.

Mekongin virtauksen väheneminen tuo suolaisen meriveden yhä syvemmälle suistoon vaikeuttaen viljelyä. Patojen peruuttamattomia yhteisvaikutuksia koko alueen elinvoimalle on vasta alettu tutkia.

Koti Cai Nhumin kylässä Vietnamin jokisuistolla.

Uusia jännitteitä

Syksyllä 2013 Laos ilmoitti jokikomissiolle aloittavansa Don Sahongin rakentamisen. Siitä tulee maan toinen pääuoman pato. Ympäristöjärjestöjen mukaan muut maat voisivat vaatia Laosilta jopa korvauksia.

Toistaiseksi komissio ei ole kyennyt estämään tai viivästyttämään pääuoman patojen rakentamista. Vietnam on vaatinut alueen maiden sitoutumista yhteistyöhön ja ilmoittanut keskittyvänsä vuonna 2014 vesivoiman vaikutusten selvittämiseen.

Samaan aikaan poliittisesti helpommat Mekongin sivujokien patohankkeet ovat lisääntyneet vauhdilla. Niitä on vireillä nelisenkymmentä, joista suurin osa on Vietnamin ja Laosin patoja.

Mekongilta halutaan sekä energiaa että matkailijoita houkuttavaa luontoa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka voimakkaasti padot muuttavat alueen ympäristöä ja valtasuhteita.